Moni nainen päätyy ICT-alalle mutkan kautta

Tehtävien loogisuus ja työn monipuolisuus, mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan, lähipiirin positiiviset kokemukset, kiinnostus tekniikkaan – näistä ja monista muista syistä naiset vaihtavat ICT-alalle.

Suomessa ICT-alan työntekijöistä 22 % on naisia.

– ICT-ala on monipuolinen ja tasa-arvoinen. Siellä ei ratkaise sukupuoli, vaan osaaminen, painottaa Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston projektipäällikkö Hannele Mesilaakso-Aartola.

Suomessa kasvatus- ja terveysalat ovat perinteisesti olleet naisten kenttää ja tekninen ala miesten. Nykyään tietotekniikka on erottamaton osa mitä tahansa alaa. Esimerkiksi erilaisten käyttöliittymien looginen toiminta ja helppokäyttöisyys on loppukäyttäjien näkökulmasta äärimmäisen tärkeää.

Jatkuvasti kehittyvälle ICT-alalle kaivataan lisää osaavia naisia.

– Kokemusteni mukaan naisten vahvuus ICT-alalla on ihmisläheisen näkökulman esiin nostaminen ja se, että ongelmia ratkotaan kokonaisvaltaisesti, Hannele kertoo.

ICT-alan töissä myös tarvitaan erilaisia taitoja, sillä työ ei todellakaan ole pelkkää tiukkaa koodaamista.

– Ei kaikkien tarvitse olla teknisesti suuntautuneita. ICT-alalla neuvottelutaidot, hyvä organisointikyky, myynti- ja markkinointiosaaminen, yhteistyötaidot sekä tarkkuus ovat arvossaan, Hannele kuvailee.

Hannelella on kokemuksia monesta alanvaihtajasta. Heidän tarinoitaan yhdistää kokemus ICT-alan monipuolisuudesta ja positiivisista haasteista.

– Alalle vaihtaneet kehuvat yritysten hyvää työilmapiiriä, työn joustavuutta ja mahdollisuuksia oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. He myös arvostavat vapautta vaikuttaa oman työn suunnitteluun ja tekemiseen. Eräs alaa vaihtanut totesi, että ICT-ala opettaa hyvin paljon, kun sille tielle lähtee.

Mistä saa ICT-alan koulutusta?

ICT-koulutusta tarjoavat niin toisen asteen oppilaitokset kuin korkeakoulut. Opiskelemaan voi hakeutua yhteishaun kautta.

– Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kurssit ovat myös hyvä tapa päästä tutustumaan alaan. Muutkin toimijat, kuten FITech-verkostoylipisto, tarjoavat kursseja ja osa niistä on maksuttomia, Hannele vinkkaa.

Tietotekniikka-alalle voi päätyä myös itseoppineena. Esimerkiksi koodaamisesta kiinnostuneelle löytyy runsaasti vaihtoehtoja.

– Me TE-toimiston ICT-toimialapalveluissa autamme miettimään sopivia koulutuksia alalla jo oleville. Oppilaitosten opinto-ohjaajiin kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä ja keskustella eri vaihtoehdoista, mikäli ICT-ala kiinnostaa, Hannele kertoo.

Hannele korostaa myös vertaistuen merkitystä. Moni nainen on päätynyt alalle, jos perheessä tai lähipiirissä on ollut ICT-alan tekijöitä. Heiltä saa arvokasta tietoa ja käytännön tuntemusta.

– Vertaiskokemuksilla on iso merkitys, Hannele vahvistaa. – Sosiaalisen median kanavissa on useita ICT-aiheisia naisten ryhmiä. Oulussa toimivan Urasampo-vertaisverkoston palveluita voivat hyödyntää kaikki korkeakoulutetut.

Mitä ICT-alalla sitten tienaa?

ICT-alan toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Muutokset heijastuvat myös muun muassa palkkaukseen sekä koulutus- ja urakehitysmahdollisuuksiin.

– Naisten rekrytointiin, etenemiseen ja urakiertoon pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ja ylimmässä johdossa pitäisi vahvistaa naisten osuutta, Hannele linjaa.

Vastavalmistuneen ja alalla vuoden kaksi työskennelleen keskimääräinen bruttopalkka on 3 000 euroa kuukaudessa. Viidestä kahdeksaan vuoden kokemuksella kuukausipalkka on keskimäärin 4 500 euroa. Eri työtehtävissä mediaanikuukausipalkat vaihtelevat markkinointityön 3 500 eurosta myyntitehtävien 5 500 euroon.

– Ohjelmistokehittäjillä mediaanipalkka on 4 100 euroa, konsulteilla 4 500 euroa ja liiketoiminnan kehitys- tai johtotöitä tekevillä reilu 5 000 euroa, Hannele kertoo.

Hannele kannustaa naisia hakeutumaan rohkeasti ICT-alan töihin, jos aihepiiri yhtään kutkuttaa.

– ICT-ala on täynnä mahdollisuuksia. Oma kiinnostus ja halu kehittyä ratkaisevat paljon.