Tasa-arvoinen ICT-ala tarvitsee lisää naisia

ICT-ala on mainettaan monipuolisempi. Se on osa jokapäiväistä elämäämme, uudistumisen ja kasvun moottori. Naiset tuovat alalle uusia näkökulmia ja ongelmanratkaisuun ihmisläheisyyttä.

– Tietotekniikka-ala on yksi tasa-arvoisimmista, siellä merkitsee osaaminen, ei sukupuoli, kiteyttää projektipäällikkö Hannele Mesilaakso-Aartola Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta.

ICT-alalla on monia eri tehtäviä, eikä jokaisen tarvitse olla teknisesti orientoitunut tai tiukasti koodaamisessa kiinni. Sen sijaan ICT-alan töissä tarvitaan neuvottelutaitoja, hyvää organisointikykyä, myynti- ja markkinointiosaamista, yhteistyötaitoja ja tarkkuutta.

Työtä tehdään yksin, tiimissä ja asiakkaiden kanssa.

– Tarjolla on haasteita ja mahdollisuuksia luoda uraa. Kiinnostus, rohkeus, uteliaisuus ja halu ottaa haasteita vastaan ratkaisevat menestyksen, Hannele linjaa.

Yhä useampi nainen suuntaa ICT-alalle

Suomessa tarvitaan vuosittain 13 000 ICT-alan osaajaa, heistä 60 % korkeakoulutettuja. EU:n tasolla tarve on moninkertainen.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on tehty toimia, jotta korkeakoulutettujen määrää saataisiin lisättyä vuosina 2021–2024. Tavoitteeseen pääsy edellyttää korkeakoulujen ja yritysten tiivistä yhteistyötä.

Suomessa ICT-alan uusista opiskelijoista jo 28 % on naisia.

– Vuosittainen kasvu naisten osalta on 0,4 % eli suunta on oikea, mutta pienin askelin mennään eteenpäin, Hannele toteaa.

Euroopan unionissa kaikista ICT-alan opiskelijoista naisia on 17 % ja Suomessa reilu 15 %. Toisaalta meillä ICT-alan työntekijöistä 22 % on naisia, kun taas EU:ssa osuus on keskimäärin 17 %.

– Yksi syy eroon voi olla muun muassa se, että alaa opiskelleet naiset eivät ole ohjautuneet alan töihin tai he ovat lähteneet kouluttautumaan uudelleen, Hannele arvelee.

Mielikuvat ja todellisuus eivät kohtaa

Hannele harmittelee, etteivät ihmisten mielikuvat ICT-alasta vastaa todellisuutta

– Haasteena on, että nuorilla ei ole selvää mielikuvaa teknologia-alasta. Ala on oikeasti monipuolinen eivätkä kaikki ole tietokonenörttejä, mikä saattaa yllättää. Hannele peräänkuuluttaa sukupuoletonta ammatinvalinnanohjausta.

Opettajilla ja opinto-ohjaajilla on tässä suuri merkitys. Suomessa naiset ovat perinteisesti hakeutuneet terveys- ja kasvatusaloille, ja tekninen puoli on jäänyt miehille.

– ICT-alan ammatteja ei tunneta, mutta jo pienet lapset tietävät mitä lääkäri, kosmetologi tai opettaja tekee. ICT-ala on jäänyt taka-alalle ja tähän toivoisin myös opettajien kiinnittävän huomiota. ICT-alaa ei saa pitää mörkönä, se on jokapäiväisessä elämässä mukana ja siihen pitää myös pystyä tutustumaan, Hannele painottaa.

Naisten vahvuutena Hannele pitää ihmisläheistä tapaa lähestyä ongelmia.

– Oman kokemukseni mukaan ihmisten auttaminen on monella lähellä sydäntä. On tärkeää, että käyttöliittymät ja järjestelmät toimivat loogisesti. Muun muassa terveydenhuollon järjestelmiä ja hyvinvointiteknologiaa kehitetään runsaasti. Tässä naisnäkökulma on hyvinkin tarpeellinen.

Osaajille on kysyntää Pohjois-Pohjanmaalla

ICT-alan yritykset panostavat yrityskulttuuriin, esimiestyöhön sekä henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Pohjois-Pohjanmaan alueella on hyvin paljon avoimia ICT-alan työpaikkoja, mutta niissä vaaditaan perus- ja erikoisosaamista.

– Tarpeet riippuvat pitkälti yritysten tilauskannasta ja projektien luonteesta. Yleisesti ottaen yritykset hakevat innostuneita ja alasta kiinnostuneita ihmisiä, jotka haluavat kehittää osaamistaan, Hannele vinkkaa.